Ei todellakaan mikään perinteinen

Monet aloittavat uuden vuoden joillakin hienoilla ja fanfaarein säestetyillä päätöksillä, muutoksilla, paremmuuksilla... kaikella sellaisella jota mun väsyneestä päästäni ei juuri nyt löydy. Uusi vuosi alkoi kyllä varsin upeasti, vanha loppui paremmin kuin olin uskaltanut edes odottaa ja se kantaa kyllä mua kaiken mahdollisen yli , mitä ikinä eteen nyt tuleekaan. Ja uudenvuodenyönä heti tulikin, siinä … Continue reading Ei todellakaan mikään perinteinen

Että mitähän hitsvittua

Kyllä, tämä pakerrus puserretaan tänne suomeksi. Koska nyt ei riitä muunkieliset ärrinmurrinsanat tämän tuulen esille tuomiseen. Tiedättekö, kun joskus vaan ei niin kuin mene. Ei lähde, eikä mene. Ei putkeen , eikä muihinkaan paikkoihin. Ei irtoa, mutta jumituttaa kyllä senkin edestä. Tämä kirjoittaja olis just niin kuin in-the-middle-of semmosessa. Niih. Esimerkiksi, menet kauppaan. Kauppaan! Yksinkertaista … Continue reading Että mitähän hitsvittua

Sananen siitä kun ei nukuta

Kolme vuotta sitten kirjoittelin aiheesta ja nyt kun olen ollut yöllä vielä kello kaksi täysin valveilla ja taas heti kello viisi jo odottamassa silmät kirkkaina kellon soittoa (kello kuudelta), niin miltäs luulette että tuntuu juuri nyt. Olen silti tässä kyennyt ihan olemaan emäntä, tarjoillut aamiaiset ensimmäistä koulupäivää viettäville lapsille, pessyt pyykkiä, haudutellut riisipuurot, laittanut lounasta … Continue reading Sananen siitä kun ei nukuta

Miksi en kovin helpolla lääkitse itseäni

Tuossa yhdessä postauksessa tuli kerrottua kuinka olin viime talvena ja pitkälle kevättäkin sairaana - ja tiedä sitten mikä minut lopulta paransi, riittävän pitkä poteminenko vai se lopulta oikea troppiyhdistelmä, mutta selvääkin selvempää on, että tottakai otin lääkkeitä tuohon jaksoon elämässäni. Hyvin harvoin syön särkylääkkeitä kuitenkaan, en edes yhtä Buranaa vuodessa, mutta jos siltä tuntuu, niin … Continue reading Miksi en kovin helpolla lääkitse itseäni